- Global Voices Aymarata - https://aym.globalvoices.org -

Jach'a Amazonía: Waña pachankiwa, ribiriñunakax turismo ukampiw yanapasipxi

Categoria-naka: Latin America, Brasil, Citizen Media, Desarrollo, Medio Ambiente
En la comunidad hay 24 núcleos familiares que tienen un estilo de vida controlado por el ritmo de las aguas del rio Tapajós, todavía conservan una arquitectura ligada a las costumbres de vivir en la región en casas construidos según el estilo rústico, en su mayoría hechas de pajas con paredes de madera, pero co energia elétrica de la red publica. FLAVIO FORNER/XIB…/INFOAMAZONIA

En la comunidad de Maripá, las casas son hechas con pajas y madera, pero ya disfrutan de la energia eléctrica de la red publica. Flávio Forner/INFOAMAZONIA.

Akaw payïr  qillqat “Jach'a Amazonía ” [1] ukaxa, InfoAmazonia [2] Camila Fróis jupan qillqata, Flávio Forner jupan jamuqanakax apst'atawa. Akanaw pusïr chikjatar iyawsawimp mayamp uñcht’ayasi. Akjan [3] mayïr chikjat ullt’ama.

Jasak luratax jichhump janxatt’atawa, jan pirqanakani ukhamarak redenakan phuqantataxa. Tapajós Jawir thiyankiwa. Igarapés (jisk’a jawirinaka Islataypinakan jikiski) suma umanakan chu’mi ch’uminakakiwa, q’illlu qurjam k’ajkir intimpi jawirinakapix tukuy ururuw jikthapi ukhamarak arumax ukjanakatx warawar phuqa k’askir pachaw uñytasi, ukax Jamaraquá markanx mä suma uñart’awiwa. Walxaninakaw ukjar saririnakar ch’umi ch’umchiq 100 reales qullqit irpapxi- janiw kawkir lurawis ukachtar qullq ch’umu ch’umin utjaykaspati.
“Tata” Pedriño sat uñt’ataxa, Pedro da Gama jupax mä nayrar sartir jaqiwa ukat jupax qurpachaw jan wal pachanakatak uñsuyi. “ sapa maratjamax juk’amp junt’xamaxiwa. Jawirix juk’a challwanikixiwa ukhamarak inwirnunx uraqinakax walpuniw wañsu”, siwa.
Turismux nayrar misthuñatak jaysawxamatapatsa, janiw taqpach Tapajós ayllunkirinakax Jamaracuá, jalir umani ukhamarak lus qhananipkiti. Sañäni Reserva Extractivista (Resex) Tapajós-Arapinus, kuysax jawirinxa, ayllunakax janiw thakhinipkiti, janirakiw lus qhana ukanipkisa ukhamarus walxaninakaw jawirir um waytasir sarapxi, kunjamakitix janiw jach'a utanakax utjkiti.
Taqpach Flona ukhamarak Resex ukanakax 103 aylllunakapxiwa, ukanx suxtanikiw lus qhanani, suxta tunkarakiw q'añu uma apayañanipxi. “khitinakatix pacha mamat jakapki, jupanakax q’ara urasanakax t’aqhisipxiwa”, siw Pedro da Gamaxa. “jilpach quqanakaxa, fijate, ukanakax sinti aqu uraqinkatanakapat jiwawsupxi. Uraqix nakti ukjax quqanakar jiwsuyi, sañäni: cupuazu, chhijllt'atax murici”, sat quqanaka sasaw “tata” Pedrox tukt’ayi.

Jupax ch’umi ch’umi uywanakat amt’sirakiwa. “uka waña pachax uywanakan jakäwipx yaqtayiwa. Jamach’inak ukat perezosonakas amuyapxiwa. Perezoso uywax pamparuw jaquqasi ukhamarak jan uma utjipan jiwxi”.